Post by mund on Jan 23, 2011 13:44:39 GMT 3
Nimi: Andra Rosamund Rein
Ikä: 17 (14.4.1993)
Sukupuoli: nainen
Ammatti: opiskelija lukiossa
Luonne: Ennen onnettomuuttaan, Andra oli hauska tyyppi joka rakasti juhlimista ja sosiaalisuuden esikuva, mutta tämä tosiaankin oli ennen traagista tapahtumaa. Häntä ei luultavasti uskoisi taikka tunnistaisi enää samaksi ihmiseksi jos yhtien bileiden jälkeen Andran tapaisi jälleen. Tyttö kun on muuttunut hiljaiseksi ja rauhalliseksi olennoksi joka vaikuttaa vain leijailevan omissa, tyhjissä ajatuksissaan.
Andran persoonaa on varmaankin kaikkein eniten muokannut onnettomuus joka muokkasi koko tytön muutenkin uudelleen. Onnettomuuden takia hän menetti kaikki muistonsa, menetti oman minänsä sekä kyvyn puhua. Terapian kautta hän on kuitenkin oppinut jälleen puhumisen taidon, mutta ei ole oppinut kunnolla puhumaan. Nyt puhumisella kuitenkin tarkoitan Andran ylenpalttista hiljaisuutta josta kuitenkin ujouden sijaan huokuu rauhallisuutta. Hän ei puhu, koska Andralla ei ole tarvetta tulla kuulluksi eikä hänellä ole paljoa sanottavaa. Kuitenkin, kun hän päättää avata suunsa sieltä kuuluu hennolla hiljaisella äänellä tarkkaan harkittuja sanoja joista ei kuulee murteen taikka slangin säröäkään. Joku saattaisikin naisen puheen perusteella luulla häntä hyvinkin oppineeksi ja kenties varakkaammasta perheestä kotoisin olevaksi.
Vaikka Andra viihtyykin hyvin yksin, hän nauttii hiljaisuudesta ja rauhasta, hän ei kieltäydy myöhkään seurasta. Kuitenkaan hänestä ei välttämättä saa kunnon puhe seuraa. Andra kun ei seuraa erityisemmin mediaa, eikä siis tiedä paljoa mitään julkimoista, politiikasta taikka mistään muustakaan mikä on meneillään maailmalla. Omasta elämästäkään hän ei paljoa pysty puhumaan, Andra kun muistaa vain viimeiset pari vuotta elämästään. Kuitenkaan mikään ei ole mahdotonta, ja yhteinen puheen aihe on löydettävissä kunhan vain tarpeeksi on yritystä, ja kun se yhteinen sävel löytyy saattaa Andrasta löytää mukavankin juttuseuralaisen.
Andra sanoo mielipiteensä suoraan, jos sitä kysytään, eikä kertoo itsestäänkin hyvin avoimesti, jos uskoo sen olevan kertomisen arvoista. Ainoa asia varmaan mitä Andra arkailee puhua on hänen onnettomuutensa ja se tärkeä fakta, ettei hän tiedä paljoa mitään tapahtumie ennen onnettomuutta. Se on varmaankin osa naisen omaa parantumis prosessia, hän vain ei halua ajatella niitä asioita. Se ei kuitenkaan onnistu kauhean hyvin. Andra saattaa itkeskellä montakin tuntia päivässä ja hän on tullut siihen mielentilaan jossa hän on ihan tyytyväinen elämäänsa, mutta kunnon hymyä ja naurua ei naisen kasvoilla näe. Andra tuntee vieläkin, ettei hänellä ole omaa identiteettiä. Tytön vanhat luonteen piirteet, huolimattomuus, rivous ja ylenpalttinen sosiaalisuus eivät ole nousseet takaisin pintaan johtuen osaksi siitä, ettei hänen perheensä ole jakanut Andralle tietoa hänen vanhasta minästään.
Andra on myös melko sinisilmäinen eikä siksi arkaile kertoa itsestään tuntematoomillekaan ihmisille. Andra antaa tunteensa aivan liian helposti jonkun toisen käsiin ja luottaa ihmisiin liiankin nopeasti. Andran omassa pienessä maailmassa, jokaisessa on jotain hyvää eikä Andra halua siis ajatella ihmisten pahoja puolia.
Vaikka Andran vanhemmat ovat kuinka yrittäneet muokata Andrasta uuden täydellisen tyttären, yksi luonteen piirre on pysynyt tytöllä tallessa, nimittäin hänen jääräpäinen kapinallinen mielensä. Tosiaankin, Andran menneisyydessä tapahtunut hurja biletys ja vanhempiensa asettamien rajojen rikkominen johtui täysin siitä, että tyttö taisteli vastaan vanhempiensa maailman kuvaa. Nykyään tämä jääräpäisyys ei näy niin vahvasti, mutta se on kuitenkin tallella. Andra ei halua luovuttaa vanhan minänsä löytämisen suhteen, eikä usko vanhempiensa kertomia satuja siitä, että hän olisi aina ollut täydellinen kiltti kristillinen tytär. Suurimmat epäillykset vanhempiensa valehtelusta Andralla on kenties sen takia, ettei hänestä ole tallessa valokuvia kuudennen luokan luokkakuvan jälkeen, eikä Andra vieläkään omaksu vanhempiensa maailmankuvaa.
12
Ulkonäöstä:
-177cm pitkä ja painoa siihen hieman liian vähän
-Tumman ruskeat hiukset jotka ylettyvät hieman yli olkapäitten. Tukka hieman laineikas, mutta ei ole niin pitkä että laineikkuuden kunnolla huomaisi
-Silmät ruskeat
-Aasialaiset kasvonpiirteet peritty äidiltä, pituus brittiläiseltä isältä
-Näkee suurta vaivaa hyvän ihonsa ylläpitoon. Jos hän ei puhdistaisi ja voiteilla ihoansa voitelisi, Andraa voisi sanoa näppynaamaksi
-Ei käytä kuin vain kevyesti meikkiä
-Pukeutumistyyli hyvin siisti eikä mitenkään paljastava. Balleriinat, neuleet, hameet, kukkakuosi sekä epäkirkkaat värit ovat suuressa suosiossa
-Koruja ei käytä paljoa, joskus joitain yksinkertaisia riipuksia ja rannekoruja
Perhe:
-Isä, Richard Rein, 51v
-Äiti, Helen Rein(tyttönimi, Chein), 48v
Menneisyys: Andran elämä alkoi liukua alamäkeen jo hänen synnyttyään. Hän nimittäin syntyi erittäin uskovaiseen perheeseen. Molemmat Andran vanhemmista olivat syntyneet ja kasvaneet Britanniassa, vaikkakin Andran äidin suku onkin lähtöisin Kiinasta, mutta kumpikaan Andra taikka hänen äitinsä eivät osaa sanaakaan Kiinaa. Molemmat vanhemmista oli myös kasvatettu erittäis kristillisissä olosuhteissa ja he aikoivat siirtää tämän perinteen eteenpäin Andralle. Tämä ei kuitenkaan onnistunut niin hyvin kuin he olisivat uskoneet.
Andra oli aina hyvin fiksu lapsi, hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan ennemmin kuin muut lapset ja hän oli erittäin hyvä koulussa ja oppi nopeammin kuin toiset lapset. Kuitenkin tämä tarkoitti myös sitä, että Andra oppi jo varhaisessa vaiheessa kyseenalaistamaan vanhempiensa uskontoa. Niimpä hän alkoi kyselemään vanhemmiltaan kysymyksiä Jumalasta, maailmankaikkeudesta ja elämästä, mutta hän ei saanut tyydyttäviä vastauksia. Vaikka hänen vanhempiensa usko oli vahva ja he olivat hyvin oppineita, he eivät kuitenkaan osanneet vastata Andran kysymyksiin tarpeeksi perusteellisesti. Tämän myötä Andra menetti uskonsa Jumalaan(jos sitä nyt koskaan oli ollutkaan) ja mitä tärkeintä, hän menetti uskonsa vanhempiinsa. Jos jokin ikä pitäisi sanoa, milloin tämä vanhempien kunnioituksen menetys tarkalleen tapahtui, se oli suunnilleen Andran ollessa 11-12-vuotias. Uskon menetys vanhempiinsa, siihen että vanhemmat tietävät kaiken ja ovat aina oikeassa sai Andran miettimään koko elämäänsä hyvin nuoressa iässä, juuri murrosiän ollessa käsillä. Jos hänen vanhempansa olivatkin kaikki nämä vuoden olleet väärässä, mikä kaikki muu oli valhetta Andran elämässä?
Vähitellen Andra muuttui täysin. Ennen suosittu ja hyvä koulussa ollut tyttö muuttui huolimattomaksi mustiin pukeutuvaksi teiniksi joka vähät välitti toisten mielipiteistä. Andran kaveripiiri muuttui täysin ja sitä myöten alkoholi ja joka iltainen juhliminen esiteltiin hänen elämäänsä. Tytön arvosanat laskivat ja hän alkoi lintsata koulusta. Päivät hän vietti useimmiten ostonkeskusten nurkilla poltellen tupakkaa ja vain ollen kavereittensa kanssa ja iltaisin hänet löysi mitä hulluimmista juhlista joissa oli aina alkoholi mukana ja joskus jopa huumeita sekaan otettuna. Andran elämä oli vuoristorataa ja hän oli vasta 15-vuotias. Kaikki oli hyvin Andran puolesta, mutta tämä juhliminen tulisi pian loppumaan.
Eräänä iltana Andra oli ystävineen autolla menossa paikallisiin bileisiin, kun kauhea liikenne onnettomuus tapahtui. Tyttöjen auto törmäsi bussiin. Kuten kuvitella saattaa, tämä ei ollut kaunista. Bussissa olleille ei käynyt pieniä ruhjeita lukuunottamatta mitään, mutta kaikki Andran kanssa autossa olleet joutuivat sairaalaan. Joukkoon kuului Andran lisäksi kolme henkilöä joista kaksi kuoli. Andra sai pahoja vammoja päähänsä ja monia murtumia, toinen selvinnyt tyttö selvisi vain toisen käden murtumalla ja aivotärähdyksellä.
Andra vietti sairaalassa seuraavan vuoden. Hän oli menettänyt onnettomuuden myötä täysin muistinsa jsekä puhekykynsä joten ensimmäinen vuosi onnettomuuden jälkeen oli parantumista, uudelleen puhumaan oppimista ja muutenkin uudelleen elämään oppimista. Andra ei tosiaankaan muistanut paljoa mitään, ei vanhempiaan, ei ystäviään ei kouluaan, ei nimeään eikä omaa itseään. Vaikka hänen vanhempansa olivat tästä hyvin surullisia ei voi valehtelematta etteivätkö he olleet hieman iloisia. Andran vanhemmat saivat muokata tytöstä uudelleen sen täydellisen tytön joka olisi hyvä koulussa ilmaan minkäänlaisia ongelmia. Sen takia, Andran sairaalassa olon aikana, perhe muutti kaupungissa pieneen parintuhannen asukkaan kaupunkiin, Broughtoniin. Niimpä päästyään vihdoin sairaalasta päälle 16-vuotiaana, Andralle esiteltiin uusi kaupunki ilman vanhoja tuttavia joilta kuulla vanhasta minästään taikka elämästään.
Nippelintieto:
-sanoo vanhempiensa läsnäollessa pitävänsä klassisesta musiikista sekä perus popista, mutta oikeasti rakastaa alternative ja indie musiikkia(suuressa suosiossa ovat esim. Florence+TheMachine, IBlameCoco, KateNash, LykkeLi, VampireWeekend, Beirut)
-On opetellut onnettomuutensa jälkeen soittamaan pianoa sujuvasti
-Pitää enemmän tummasta suklaasta kuin tavallisesta maitosuklaasta
Kuvassa: Du Juan
Pelaaja
Nimimerkki: Mund
Ikä: Tässä kohta 17
Kokemus: Minulla ei ole oikeastaan paljoa kokemusta roolipelaamisesta. Olen viimeksi pelannut joskus 10-11-vuotiaana, mutta huonojen kokemusten myötä lopetin. Silloin joskus kun pelasin, pelasin fantasia painoitteisessa pelissä joten realismi on minulle täysin uutta.
Pelinäyte:
Ilta ei ollut enää niin nuori kuin olisi voinut olla ja aurinko oli mennyt jo tutimaan, mutta nuorten elämä kaupungilla oli vasta alkamassa. Keskustan ostareiden ja suihkulähteiden nurkille alkoi kasaantua nuoria, eri tyylisiä, värisiä ja ikäisiä. Kaikilla oli kuitenkin suunnilleen samat tavoitteet illalle; pitää pirun hauskaa enemmän tai vähemmän laillisin keinoin. Osa nuorista olivat jo täysin juhla tuulella ja juopuneita kuin merimiehet vapaapäivinäan, toiset taas eivät olleet kerinneet makuuhuoneestaan pidemmalle, kuten ei ollut Andrakaan. Hän oli lukinnut sotkuisen huoneensa oven ja siellä hän tanssahteli omassa rauhasa kovan musiikin tahtiin. Hän ei ollut vielä edes täysissä pukeissa, vaan hänellä oli päällään vain suuri räsäinen t-paita sekä alusvaatteet. Andra oli saanut jo tumman ja sotkuisen meikkinsä valmiiksi, mutta valmistautuminen iltaan oli tyssänyt hiustenlaitto-vaiheessa, kun radiosta oli alkanut kuulumaan yksi hänen lempi kappaleistaan. Niimpä hän oli alkanut tanssimaan ja laulamaan kappaleen mukaan ja uppoutunut täysin omiin ajatuksiinsaja unohtanut laittautumisen. Hänet kuitenkin palautti maan pinnalle kovaan ääneen soiva kännykkä, joka värisi Andran yöpöydällä. Tyttö tanssahteli yöpöydän luokse ja vastasi puheluun iloisella ja liioitelulla äänellä:
”Niin?”
”Missä vitussa sä viivyt? Me ollaan ootettu täällä varmaan jo vartti!” toisen tytön ääne sanoi hyvin närkästyneellä äänellä ja jatkoi pian vielä ärtyneempänä: ”Mikä tuo musiikki on? Ootko sä jossain toisissa bileissä!”
”En kun kuuntelen huoneessani musaa” Andra naurahti tytölle jonka tunnisti ystäväkseen. Samalla hän käveli huoneensa ikkunalle ja näki kuinka hänen kyytinsä illan juhliin odotti kiltisti tien reunassa. Andra vilkutti ystävälleen, joka nojasi autoa vasten ja poltteli samalla tupakkaansa, ja jatkoi: ”Mä tuun ihan just” Tämän jälkeen hän sulki puhelimen ja heitti sen sängylleen laukkunsa viereen. Nopeasti Andra etsi huoneensa lattialta risaiset farkut ja veti jalkoihinsa kuluneet, valkoiset tennarit. Ennen lähtöään hän vielä tunki laukkkuunsa lompakkonsa, tupakka askin, kännykkänsä ja laittoi vielä nakatakin päälleen ja marssi sitten ulos huoneestaan. Juuri avatessaan kotinsa ulko-ovea, Andrean äiti ilmestyi olohuoneesta sanoakseen jotain, mutta Andrea näytti vain sormea äidilleen ja paukautti oven kiinni perässään. Hän ei todellakaan kaivannut sillä hetkellä masentavaa saarnaa koulusta ja siitä kuinka kaikki tämä juhliminen oli hänelle pahitteeksi. Hän oli kuullut sitä viime aikoina aivan liikaa. Andrea halusi vain mahdollisimman pian päästä alkoholin vaikutuksen alaiseksi ja unohtaa kaiken muun, paitsi sen, että tanssiminen on kivaa.
((Tässäpä tämä :--D ))
Ikä: 17 (14.4.1993)
Sukupuoli: nainen
Ammatti: opiskelija lukiossa
Luonne: Ennen onnettomuuttaan, Andra oli hauska tyyppi joka rakasti juhlimista ja sosiaalisuuden esikuva, mutta tämä tosiaankin oli ennen traagista tapahtumaa. Häntä ei luultavasti uskoisi taikka tunnistaisi enää samaksi ihmiseksi jos yhtien bileiden jälkeen Andran tapaisi jälleen. Tyttö kun on muuttunut hiljaiseksi ja rauhalliseksi olennoksi joka vaikuttaa vain leijailevan omissa, tyhjissä ajatuksissaan.
Andran persoonaa on varmaankin kaikkein eniten muokannut onnettomuus joka muokkasi koko tytön muutenkin uudelleen. Onnettomuuden takia hän menetti kaikki muistonsa, menetti oman minänsä sekä kyvyn puhua. Terapian kautta hän on kuitenkin oppinut jälleen puhumisen taidon, mutta ei ole oppinut kunnolla puhumaan. Nyt puhumisella kuitenkin tarkoitan Andran ylenpalttista hiljaisuutta josta kuitenkin ujouden sijaan huokuu rauhallisuutta. Hän ei puhu, koska Andralla ei ole tarvetta tulla kuulluksi eikä hänellä ole paljoa sanottavaa. Kuitenkin, kun hän päättää avata suunsa sieltä kuuluu hennolla hiljaisella äänellä tarkkaan harkittuja sanoja joista ei kuulee murteen taikka slangin säröäkään. Joku saattaisikin naisen puheen perusteella luulla häntä hyvinkin oppineeksi ja kenties varakkaammasta perheestä kotoisin olevaksi.
Vaikka Andra viihtyykin hyvin yksin, hän nauttii hiljaisuudesta ja rauhasta, hän ei kieltäydy myöhkään seurasta. Kuitenkaan hänestä ei välttämättä saa kunnon puhe seuraa. Andra kun ei seuraa erityisemmin mediaa, eikä siis tiedä paljoa mitään julkimoista, politiikasta taikka mistään muustakaan mikä on meneillään maailmalla. Omasta elämästäkään hän ei paljoa pysty puhumaan, Andra kun muistaa vain viimeiset pari vuotta elämästään. Kuitenkaan mikään ei ole mahdotonta, ja yhteinen puheen aihe on löydettävissä kunhan vain tarpeeksi on yritystä, ja kun se yhteinen sävel löytyy saattaa Andrasta löytää mukavankin juttuseuralaisen.
Andra sanoo mielipiteensä suoraan, jos sitä kysytään, eikä kertoo itsestäänkin hyvin avoimesti, jos uskoo sen olevan kertomisen arvoista. Ainoa asia varmaan mitä Andra arkailee puhua on hänen onnettomuutensa ja se tärkeä fakta, ettei hän tiedä paljoa mitään tapahtumie ennen onnettomuutta. Se on varmaankin osa naisen omaa parantumis prosessia, hän vain ei halua ajatella niitä asioita. Se ei kuitenkaan onnistu kauhean hyvin. Andra saattaa itkeskellä montakin tuntia päivässä ja hän on tullut siihen mielentilaan jossa hän on ihan tyytyväinen elämäänsa, mutta kunnon hymyä ja naurua ei naisen kasvoilla näe. Andra tuntee vieläkin, ettei hänellä ole omaa identiteettiä. Tytön vanhat luonteen piirteet, huolimattomuus, rivous ja ylenpalttinen sosiaalisuus eivät ole nousseet takaisin pintaan johtuen osaksi siitä, ettei hänen perheensä ole jakanut Andralle tietoa hänen vanhasta minästään.
Andra on myös melko sinisilmäinen eikä siksi arkaile kertoa itsestään tuntematoomillekaan ihmisille. Andra antaa tunteensa aivan liian helposti jonkun toisen käsiin ja luottaa ihmisiin liiankin nopeasti. Andran omassa pienessä maailmassa, jokaisessa on jotain hyvää eikä Andra halua siis ajatella ihmisten pahoja puolia.
Vaikka Andran vanhemmat ovat kuinka yrittäneet muokata Andrasta uuden täydellisen tyttären, yksi luonteen piirre on pysynyt tytöllä tallessa, nimittäin hänen jääräpäinen kapinallinen mielensä. Tosiaankin, Andran menneisyydessä tapahtunut hurja biletys ja vanhempiensa asettamien rajojen rikkominen johtui täysin siitä, että tyttö taisteli vastaan vanhempiensa maailman kuvaa. Nykyään tämä jääräpäisyys ei näy niin vahvasti, mutta se on kuitenkin tallella. Andra ei halua luovuttaa vanhan minänsä löytämisen suhteen, eikä usko vanhempiensa kertomia satuja siitä, että hän olisi aina ollut täydellinen kiltti kristillinen tytär. Suurimmat epäillykset vanhempiensa valehtelusta Andralla on kenties sen takia, ettei hänestä ole tallessa valokuvia kuudennen luokan luokkakuvan jälkeen, eikä Andra vieläkään omaksu vanhempiensa maailmankuvaa.
12
Ulkonäöstä:
-177cm pitkä ja painoa siihen hieman liian vähän
-Tumman ruskeat hiukset jotka ylettyvät hieman yli olkapäitten. Tukka hieman laineikas, mutta ei ole niin pitkä että laineikkuuden kunnolla huomaisi
-Silmät ruskeat
-Aasialaiset kasvonpiirteet peritty äidiltä, pituus brittiläiseltä isältä
-Näkee suurta vaivaa hyvän ihonsa ylläpitoon. Jos hän ei puhdistaisi ja voiteilla ihoansa voitelisi, Andraa voisi sanoa näppynaamaksi
-Ei käytä kuin vain kevyesti meikkiä
-Pukeutumistyyli hyvin siisti eikä mitenkään paljastava. Balleriinat, neuleet, hameet, kukkakuosi sekä epäkirkkaat värit ovat suuressa suosiossa
-Koruja ei käytä paljoa, joskus joitain yksinkertaisia riipuksia ja rannekoruja
Perhe:
-Isä, Richard Rein, 51v
-Äiti, Helen Rein(tyttönimi, Chein), 48v
Menneisyys: Andran elämä alkoi liukua alamäkeen jo hänen synnyttyään. Hän nimittäin syntyi erittäin uskovaiseen perheeseen. Molemmat Andran vanhemmista olivat syntyneet ja kasvaneet Britanniassa, vaikkakin Andran äidin suku onkin lähtöisin Kiinasta, mutta kumpikaan Andra taikka hänen äitinsä eivät osaa sanaakaan Kiinaa. Molemmat vanhemmista oli myös kasvatettu erittäis kristillisissä olosuhteissa ja he aikoivat siirtää tämän perinteen eteenpäin Andralle. Tämä ei kuitenkaan onnistunut niin hyvin kuin he olisivat uskoneet.
Andra oli aina hyvin fiksu lapsi, hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan ennemmin kuin muut lapset ja hän oli erittäin hyvä koulussa ja oppi nopeammin kuin toiset lapset. Kuitenkin tämä tarkoitti myös sitä, että Andra oppi jo varhaisessa vaiheessa kyseenalaistamaan vanhempiensa uskontoa. Niimpä hän alkoi kyselemään vanhemmiltaan kysymyksiä Jumalasta, maailmankaikkeudesta ja elämästä, mutta hän ei saanut tyydyttäviä vastauksia. Vaikka hänen vanhempiensa usko oli vahva ja he olivat hyvin oppineita, he eivät kuitenkaan osanneet vastata Andran kysymyksiin tarpeeksi perusteellisesti. Tämän myötä Andra menetti uskonsa Jumalaan(jos sitä nyt koskaan oli ollutkaan) ja mitä tärkeintä, hän menetti uskonsa vanhempiinsa. Jos jokin ikä pitäisi sanoa, milloin tämä vanhempien kunnioituksen menetys tarkalleen tapahtui, se oli suunnilleen Andran ollessa 11-12-vuotias. Uskon menetys vanhempiinsa, siihen että vanhemmat tietävät kaiken ja ovat aina oikeassa sai Andran miettimään koko elämäänsä hyvin nuoressa iässä, juuri murrosiän ollessa käsillä. Jos hänen vanhempansa olivatkin kaikki nämä vuoden olleet väärässä, mikä kaikki muu oli valhetta Andran elämässä?
Vähitellen Andra muuttui täysin. Ennen suosittu ja hyvä koulussa ollut tyttö muuttui huolimattomaksi mustiin pukeutuvaksi teiniksi joka vähät välitti toisten mielipiteistä. Andran kaveripiiri muuttui täysin ja sitä myöten alkoholi ja joka iltainen juhliminen esiteltiin hänen elämäänsä. Tytön arvosanat laskivat ja hän alkoi lintsata koulusta. Päivät hän vietti useimmiten ostonkeskusten nurkilla poltellen tupakkaa ja vain ollen kavereittensa kanssa ja iltaisin hänet löysi mitä hulluimmista juhlista joissa oli aina alkoholi mukana ja joskus jopa huumeita sekaan otettuna. Andran elämä oli vuoristorataa ja hän oli vasta 15-vuotias. Kaikki oli hyvin Andran puolesta, mutta tämä juhliminen tulisi pian loppumaan.
Eräänä iltana Andra oli ystävineen autolla menossa paikallisiin bileisiin, kun kauhea liikenne onnettomuus tapahtui. Tyttöjen auto törmäsi bussiin. Kuten kuvitella saattaa, tämä ei ollut kaunista. Bussissa olleille ei käynyt pieniä ruhjeita lukuunottamatta mitään, mutta kaikki Andran kanssa autossa olleet joutuivat sairaalaan. Joukkoon kuului Andran lisäksi kolme henkilöä joista kaksi kuoli. Andra sai pahoja vammoja päähänsä ja monia murtumia, toinen selvinnyt tyttö selvisi vain toisen käden murtumalla ja aivotärähdyksellä.
Andra vietti sairaalassa seuraavan vuoden. Hän oli menettänyt onnettomuuden myötä täysin muistinsa jsekä puhekykynsä joten ensimmäinen vuosi onnettomuuden jälkeen oli parantumista, uudelleen puhumaan oppimista ja muutenkin uudelleen elämään oppimista. Andra ei tosiaankaan muistanut paljoa mitään, ei vanhempiaan, ei ystäviään ei kouluaan, ei nimeään eikä omaa itseään. Vaikka hänen vanhempansa olivat tästä hyvin surullisia ei voi valehtelematta etteivätkö he olleet hieman iloisia. Andran vanhemmat saivat muokata tytöstä uudelleen sen täydellisen tytön joka olisi hyvä koulussa ilmaan minkäänlaisia ongelmia. Sen takia, Andran sairaalassa olon aikana, perhe muutti kaupungissa pieneen parintuhannen asukkaan kaupunkiin, Broughtoniin. Niimpä päästyään vihdoin sairaalasta päälle 16-vuotiaana, Andralle esiteltiin uusi kaupunki ilman vanhoja tuttavia joilta kuulla vanhasta minästään taikka elämästään.
Nippelintieto:
-sanoo vanhempiensa läsnäollessa pitävänsä klassisesta musiikista sekä perus popista, mutta oikeasti rakastaa alternative ja indie musiikkia(suuressa suosiossa ovat esim. Florence+TheMachine, IBlameCoco, KateNash, LykkeLi, VampireWeekend, Beirut)
-On opetellut onnettomuutensa jälkeen soittamaan pianoa sujuvasti
-Pitää enemmän tummasta suklaasta kuin tavallisesta maitosuklaasta
Kuvassa: Du Juan
Pelaaja
Nimimerkki: Mund
Ikä: Tässä kohta 17
Kokemus: Minulla ei ole oikeastaan paljoa kokemusta roolipelaamisesta. Olen viimeksi pelannut joskus 10-11-vuotiaana, mutta huonojen kokemusten myötä lopetin. Silloin joskus kun pelasin, pelasin fantasia painoitteisessa pelissä joten realismi on minulle täysin uutta.
Pelinäyte:
Ilta ei ollut enää niin nuori kuin olisi voinut olla ja aurinko oli mennyt jo tutimaan, mutta nuorten elämä kaupungilla oli vasta alkamassa. Keskustan ostareiden ja suihkulähteiden nurkille alkoi kasaantua nuoria, eri tyylisiä, värisiä ja ikäisiä. Kaikilla oli kuitenkin suunnilleen samat tavoitteet illalle; pitää pirun hauskaa enemmän tai vähemmän laillisin keinoin. Osa nuorista olivat jo täysin juhla tuulella ja juopuneita kuin merimiehet vapaapäivinäan, toiset taas eivät olleet kerinneet makuuhuoneestaan pidemmalle, kuten ei ollut Andrakaan. Hän oli lukinnut sotkuisen huoneensa oven ja siellä hän tanssahteli omassa rauhasa kovan musiikin tahtiin. Hän ei ollut vielä edes täysissä pukeissa, vaan hänellä oli päällään vain suuri räsäinen t-paita sekä alusvaatteet. Andra oli saanut jo tumman ja sotkuisen meikkinsä valmiiksi, mutta valmistautuminen iltaan oli tyssänyt hiustenlaitto-vaiheessa, kun radiosta oli alkanut kuulumaan yksi hänen lempi kappaleistaan. Niimpä hän oli alkanut tanssimaan ja laulamaan kappaleen mukaan ja uppoutunut täysin omiin ajatuksiinsaja unohtanut laittautumisen. Hänet kuitenkin palautti maan pinnalle kovaan ääneen soiva kännykkä, joka värisi Andran yöpöydällä. Tyttö tanssahteli yöpöydän luokse ja vastasi puheluun iloisella ja liioitelulla äänellä:
”Niin?”
”Missä vitussa sä viivyt? Me ollaan ootettu täällä varmaan jo vartti!” toisen tytön ääne sanoi hyvin närkästyneellä äänellä ja jatkoi pian vielä ärtyneempänä: ”Mikä tuo musiikki on? Ootko sä jossain toisissa bileissä!”
”En kun kuuntelen huoneessani musaa” Andra naurahti tytölle jonka tunnisti ystäväkseen. Samalla hän käveli huoneensa ikkunalle ja näki kuinka hänen kyytinsä illan juhliin odotti kiltisti tien reunassa. Andra vilkutti ystävälleen, joka nojasi autoa vasten ja poltteli samalla tupakkaansa, ja jatkoi: ”Mä tuun ihan just” Tämän jälkeen hän sulki puhelimen ja heitti sen sängylleen laukkunsa viereen. Nopeasti Andra etsi huoneensa lattialta risaiset farkut ja veti jalkoihinsa kuluneet, valkoiset tennarit. Ennen lähtöään hän vielä tunki laukkkuunsa lompakkonsa, tupakka askin, kännykkänsä ja laittoi vielä nakatakin päälleen ja marssi sitten ulos huoneestaan. Juuri avatessaan kotinsa ulko-ovea, Andrean äiti ilmestyi olohuoneesta sanoakseen jotain, mutta Andrea näytti vain sormea äidilleen ja paukautti oven kiinni perässään. Hän ei todellakaan kaivannut sillä hetkellä masentavaa saarnaa koulusta ja siitä kuinka kaikki tämä juhliminen oli hänelle pahitteeksi. Hän oli kuullut sitä viime aikoina aivan liikaa. Andrea halusi vain mahdollisimman pian päästä alkoholin vaikutuksen alaiseksi ja unohtaa kaiken muun, paitsi sen, että tanssiminen on kivaa.
((Tässäpä tämä :--D ))
